”Meidän pitää perustaa urheiluseura. Sellainen hyvän mielen porukka, joiden kanssa on kiva käydä lenkillä ja treenaamassa. Ihan niin kuin Sporttipojat”, totesi Virve kerran ruokatunnilla.
Sporttipojat inspiroivat, koska ne kävivät joka sunnuntai porukkalenkillä ja tsemppasivat toisiaan. Sekä treeneissä että kisoissa ne vetivät aina hyvällä fiiliksellä, ja saivat voimaa porukasta.
Moni meistä on osallistunut aikaisemmin erilaisiin massaurheilutapahtumiin. Yksin on kuitenkin tylsää lähteä kisoihin ja tapahtuman jälkipuinti jää kokonaan oman pään sisälle. Parhainta on jakaa kokemus muiden kanssa. Kun on porukkaa ympärillä, niin harvemmin tarvitsee lähteä kisaamaan yksin
Siitä se ajatus sitten lähti. Mutta mikä seuralle nimeksi? No tietenkin joku hyvä! Huomattiin aika äkkiä, että huonojen vaihtoehtojen keksiminen on helppoa, mutta hyviä pälkähtää päähän nihkeämmin. Lopulta Virve, kukas muukaan, sai idean: Team Köykkyrin kiertäjät. Ehdotus sai kaikkien yksimielisen kannatuksen, huippu nimi voittajien teamille – ainakin itsensä voittajille 😉
Tiimiin valikoitui alussa pieni porukka naisia, joilla oli jonkinlainen kytkös Kempeleen Köykkyrin maastoihin. Osa porukasta on lapsuudessa ja nuoruudessa harrastanut kilpahiihtoa ja Köykkyrin maastot ovat tulleet enemmän kuin tutuiksi. Porukassa on tällä hetkellä kymmenkunta naista, joista suurin osa asuu Oulun alueella, mutta tiimi vaikuttaa myös vahvana Etelä-Suomen ja Savon alueella. Vaikka maantieteellisesti emme kaikki ole yhdessä, tiimispiritti on kuin liima!
Mitä me sitten urheilemme? You name it! Kaikki eivät harrasta kaikkea ja kaikki eivät kilpaile. Liikuntaa voi harrastaa omaksi iloksi ja oman hyvinvoinnin parantamiseksi. Puiden halailu on tärkeä juttu, myös kannustusjoukkoihin kuuluminen on ihan ehdotonta. Porukka asettaa sinut ”harmaalle vyöhykkeelle” ja saatat tehdä jotain sellaista, mitä et normaalisti tekisi. Ja mitä sitten, vaikka et osaisi mitään tai tuloslistalla oma nimi ei löydy top kympistä! Usein suurin kynnys on ylitetty, kun laitat numerolapun rintaan tai uskallat kokeilla jotain itselle uutta juttua.
Sporttipojat ovat jaksaneet liikkua vuosikymmeniä porukalla. Toivottavasti tämäkin jengi jaksaa pitää huolta itsestä ja toisista ainakin yhtä kauan, jos ei kauemminkin. Ilon kautta ja hymy huulilla!
Instagramissa on jo paljon todistusaineistoa siitä, mitä ollaan olemassaolomme aika puuhailtu ja hiljaittain ollaan lanseerattu myös Facebook-sivu. Kannattaa laittaa eri kanavat muistiin, jos meidän kuviot kiinnostavat jatkossakin. Virve ja Kati olivat juuri NutsYlläsHetta-tapahtumassa juoksemassa 30km, ja elokuussa ollaan menossa Pyhälle Tunturipuolikkaalle. Näistä lisää lähiaikoina!
Jokainen tsäänssi on mahdollisuus 
Vastaa